”Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään”
Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies
Suomalaisen puutarhakirjallisuuden ensi askeleet otettiin 1750 -luvun puolivälissä Turussa. Elettiin hyödyn aikakautta, jolloin puutarhatalouden kehittäminen nähtiin yhtenä edellytyksenä ihmisten vaurauden ja hyvinvoinnin kasvulle. Turun Akatemian professorit Pehr Kalm ja Pehr Adrian Gadd oppilaineen julkaisivat kymmeniä tutkimuksia ja käytännön oppaita lähinnä puu- eli hedelmätarhojen (trägårdar) ja ryytimaiden (kryddgårdar) hoidosta sekä hedelmäpuiden ja keittiökasvien menestymisedellytyksistä Suomen ilmanalassa ja maaperässä. Hyödyn aikakaudella oppineiden ja siten julkaisujen kieli oli yleensä ruotsi.
Gaddin ja Kalmin jälkeen suomalainen puutarhakirjallisuus vaipui vuosikymmeniksi ruususen uneen. Vain muutamia lyhykäisiä kirjoitelmia tai puutarhataloutta sivuavia julkaisuja ilmestyi. Puutarhaviljelyä harjoitettiin pääasiassa kartanoissa ja pappiloissa, joissa oli kykyä hyödyntää ulkomaista, etenkin ruotsalaista, puutarhakirjallisuutta. Maanviljelys-, luonto- ja luonnontieteellisiä julkaisuja kyllä Suomessa ilmestyi, mutta niitä ei lueta puutarhakirjallisuuteen.
Suomalaisen puutarhakirjallisuuden julkaiseminen sai siivet alleen 1800 -luvun jälkipuoliskolla. Kirjat olivat aluksi joko suoria käännöksiä suomen kielelle tai Suomen oloihin muokattuja käännöksiä ulkomaisesta kirjallisuudesta, mutta omaakin tuotantoa rupesi enenevässä määrin ilmestymään niin ruotsin kuin suomenkin kielellä. Yhä useammat ruotsin kielellä kirjoitetut kotimaiset kirjat saivat myös suomenkielisen käännöksensä.
Kotoisan puutarhakirjallisuuden syntyä vauhditti puutarhureiden koulutuksen käynnistäminen Suomessa 1800-luvulla: kehittyi sekä kirjojen lukijoita että niiden tekijöitä. Samalla vuosisadalla alettiin myös perustaa seuroja ja yhdistyksiä edistämään puutarhanhoitoa, minkä seurauksena puutarhakirjallisuuden tarvitsijoiden piiri kasvoi.
Suomessa julkaistun puutarhakirjallisuuden määrä on vuosikymmenestä toiseen ilahduttavasti kasvanut. Nykyään yhdessä vuodessa ilmestyy nimikkeitä yhtä paljon kuin iso-isoäitiemme aikaan kokonaisessa vuosikymmenessä. Kun vielä muutama vuosikymmen sitten tavallinen puutarhaharrastaja vaivatta hankki lukemisen-nälkäänsä kaikki alansa uutuuskirjat, niin nyt on suorastaan valinnan vaikeus vuosittain ilmestyvästä runsaslukuisesta uutuuskirjojen määrästä.
Aina 1950-luvulle asti puutarhakirjat olivat pääasiassa musta-valkoisin kuvin varustettuja opaskirjoja ja vain kirjan kannessa saattoi olla kaunis värikuva. Tekninen kehitys (valokuvaus, kirjapainotaito yms.) ja taloudellinen vaurastumisemme ovat edesauttaneet sitä, että saamme nykyään nauttia loistelian värikuvin varustetuista puutarhakirjoista, jotka tarjoavat opastuksen lisäksi virikkeitä, elämyksiä ja tunnelmointia.
Esillä olevat julkaisut ja esineet ovat noin 30 -vuotisen intensiivisen puutarha-harrastukseni tuloksena syntyneestä kokoelmastani. Tarkoituksenani on esitellä niitä lukuisia vaihtoehtoisia elämyksiä, nautintoja, hyötyjä ja mielekästä työtäkin, jota puutarha omistajalleen tarjoaa.
Puutarha voi olla hehtaarien suuruinen maa-ala tai se voi olla minikasvihuone ikkunalaudalla – elämysten määrä ja laatu eivät ole puutarhan koosta kiinni.
Nautinnollisia hetkiä puutarhaelämysten parissa!
t. Riitta Strang
Suomalaisella puutarhakirjallisuudessa tarkoitetaan tässä suomalaisten kirjoittamia ja/tai Suomessa painettuja puutarhakirjoja, joiden kieli on joko suomi tai ruotsi.
Näyttelyn puitteet tarjoaa Suomen Antikvariaattiyhdistys ry yhteistyössä Suomen Messujen kanssa.
Näyttelyn esillepanosta vastaa Riitta Strang (puh. 050 3095083), jonka puutarhanhoidon ja puutarhahistorian harrastuksena syntyneestä kokoelmasta julkaisut ja esineet ovat.
Copyright © 2010 Suomen Antikvariaattiyhdistys Ry
Member of International League of Antiquarian Booksellers